PERSOONALLISUUSHÄIRIÖT

Mikä on persoonallisuushäiriö ?

• Persoonallisuus, ei sen häiriö, on kokoelma pysyviä ennustettavissa olevia, tunteiden ja käyttäytymisen piirteitä.
• Häiriö ilmenee silloin kun nämä piirteet ovat syvään juurtuneita, joustamattomia kaavoja jotka toisiin ihmisiin verrattuina poikkeavat kulttuurin normeista.
• Persoonallisuushäiriöt alkavat jo lapsuudessa tai nuoruudessa ja ovat pysyviä.
• Poikkeava käyttäytyminen haittaa toimintakykyä, sosiaalisia suhteita ja selviytymistä ammatillisissa tehtävissä.
• Persoonallisuushäiriöinen ihminen ei aina itse kärsi häiriöstään eikä aina ole siitä edes tietoinen, vaan voi kokea persoonallisuuteensa liittyvät poikkeavuudet hyväksyttävinä (ego-syntonisina) luonteensa piirteinä.
• DSM-IV Axis II diagnoosi
• Esiintyminen: 10 - 20% väestöstä.

Mistä persoonallisuushäiriö johtuu ?

• Mahdolliset sopeutumattomiksi katsottavat persoonallisuuden piirteet saattavat muuttua persoonallisuushäiriöiksi lisääntyneen stressin tai ulkoisen paineen vaikutuksesta.
• Useimpiin persoonallisuushäiriöihin kuuluu myös biologisia, psykologisia ja sosiaalisia tekijöitä. Tutkijat kuitenkin sanovat että niitä tuskin kehittyy ilman altistavaa ympäristöä joka tukee tällaista käyttäytymistä.
• Persoonallisuushäiriöihin on monia syitä ja jokainen tapaus on yksilöllinen muihin verrattuna. Käytännön termein: Persoonallisuushäiriö saattaa olla tuloksena usein tapahtuneista hyljeksimisistä tai rankaisemisista toisten ihmisten taholta, vanhempien valvonnan puutteesta tai perimän vaikutuksesta.
• Monia teorioita on esitetty, mutta useimmat niistä voidaan jakaa neljään pääkategoriaan:
• Psykodynaamiset voimat (Freud, Erikson, Jung, ja muut)
• Henkilökohtaiset kokemukset (Maslow, Binswanger, Lewin, ja muut)
• Pysyvät luonteenpiirteet (Murray, Allport, Sheldon, ja muut)
• Oppiminen ja ympäristö (Skinner, Bandura, ja muut)

Persoonallisuushäiriöiden lääkehoito

Bentsodiatsepiinit, narkoottiset analgeetit, ja muut lääkkeet joissa on lääkeaineriippuvuuden mahdollisuus tulisi käyttää harvoin ja erityistä varovaisuutta noudattaen. Lähes kaikkiin persoonallisuushäiriöihin kuuluu merkittävästi huonontunut impulssikontrolli ja siitä johtuva riski addiktiiviseen käyttäytymiseen.

Onko kysessä todellakin täysimittainen persoonallisuushäiriö ?

• Esiintyy vähintään kahdella alueella: Tiedollisella, tunteet, ihmissuhteiden toimivuus tai impulssikontrolli
• Ilmenee kaikissa tilanteissa
• Aiheuttaa kliinisesti merkittävää kärsimystä
• Alkanut jo nuoruusiässä tai murrosikäisenä
• Ei ole diagnosoitavissa paremmin joksikin muuksi mielenterveyden häiriöksi tai aivosairaudeksi

Kymmenen persoonallisuushäiriötä jotka on määritelty amerikkalaisessa DSM-IV:ssä

Epäluuloinen persoonallisuus

Tyypillisesti potilas ymmärtää vääristyneesti muiden neutraalit tai ystävälliset teot vihamielisiksi tai halventaviksi. Erityisesti korostuneita piirteitä ovat mustasukkaisuus, anteeksiantamattomuus. Taipumus pitää kiinni omista oikeuksistaan jos kokee tulleensa hyväksikäytetyksi tai petetyksi.Ihmissuhteissaan epäluuloinen persoona antaa kylmän, itsekeskeisen ja omahyväisen vaikutelman, myös tästä syystä he yleensä ovat yksinäisiä.

• Pysyvä epäluottamus ja epäluuloisuus toisia ihmisiä kohtaan ja usein tulkitsee vaikuttimet pahansuoviksi
• Usein syyttää toisia heidän ongelmistaan
• Ilmenee kiukkuna ja vihamielisyytenä
• Esiintyvyys 0,5...2,5%
• Yleisempi miehillä kuin naisilla
• Suurempi esiintyvyys perheissä joissa on skitsofreniaa
• Jotkut diagnostisoidaan lopulta skitsofreniaksi
• Krooninen, aiheuttaa usein avio- sekä työongelmia

Epäluuloisen persoonallisuuden diagnostiset kriteerit DSM-IV:n mukaan

Yleisen epäluuloisuuden lisäksi vähintään neljä seuraavaa oiretta:

• Perusteltu tai perusteeton epäilys että muut ihmiset käyttävät häntä hyväkseen tai pettävät
• Huoli ja epäilykset uskollisuudesta tai luotettavuudesta
• Haluttomuus uskoutua
• Pahansuopa tulkinta toisten hyvistä tarkoituksista
• Taipumus kantaa kaunaa pitkään
• Havainnot hyökkäyksistä itseä vastaan joita muut eivät ymmärrä
• Toistuvat epäilyt koskien puolison tai rakastetun uskollisuutta

Erotusdiagnoosi

Paranoidi skitsofrenia - Epäluuloiseen persoonallisuuteen eivät kuulu pysyvät kokemukset itsen tai ympäristön epätodellisuudesta. Epäluuloisen persoonallisuuden omaavalla potilaalla saattaa olla ohimeneviä psykooseja psyykkisesti ylikuormittavissa tilanteissa.

F60.1 Eristäytyvä persoonallisuus

Englanniksi Schizoid personality disorder

• Kaavamainen sosiaalinen vetäytyminen
• Huomattavan eriskummallinen ja eristäytyvä
• Hiljainen ja ahdistavan seuraa karttava
• Ei halua läheisiä suhteita
• Haluaa mieluummin olla yksin
• Esiintyvyys 7%
• Kaksi kertaa yleisempi miehillä kuin naisilla
• Ei liity skitsofreniaan
• Krooninen, muttei aina elinikäinen

Eristäytyvän persoonallisuuden diagnostiset kriteerit DSM-IV:n mukaan

Kaavamainen vapaaehtoinen sosiaalinen vetäytyminen ja alueellisesti rajoittunut tunteiden ilmaiseminen sekä lisäksi neljä muuta oiretta:

• Ei nauti eikä halua läheisiä ihmissuhteita
• Valitsee yksintoimimisen
• Vähäinen mielenkiinto seksuaalisuuteen (toisen ihmisen kanssa)
• Saa tyydytystä vain muutamista aktiviteeteistä
• Muutama läheinen ystävä
• Välinpitämätön kiitokselle ja kritiikille
• Tunne-elämän kylmyys, viileys tai latistunut vaikutus

Erotusdiagnoosi

Paranoidia skitsofreniaa sairastavilla potilailla on pysyviä epätodellisuuden kokemuksia, jotka puuttuvat henkilöiltä joilla on eristäytyvä persoonallisuus.

Eristäytyvän persoonallisuuden omaavilla henkilöillä ei ole samankaltaista eriskummallista käyttäytymistä tai maagista ajattelua kuin skitsotyyppistä häiriötä sairastavilla potilailla.

F21 Skitsotyyppinen häiriö (psykoosipiirteinen persoonallisuus)

Englanniksi Schizotypal disorder

• Yleinen taipumus eriskummalliseen käyttäytymiseen ja omituisiin ajatuskuvioihin
• Havaittavissa outoutena ja eriskummallisuutena
• Voi sisältää palvontaan osallistumista tai outoja uskonnollisia tapoja
• Esiintyvyys 3%
• Yleisempi samamunaisilla kaksosilla kuin erimunaisilla kaksosilla
• Voi lopulta kehittyä skitsofreniaksi
• Paras hoito on psykoterapia

Skitsotyyppisen häiriön diagnostiset kriteerit DSM-IV:n mukaan

Kaavamainen sosiaalinen vetäytyminen jolle on ominaista eriskummallinen käyttäytyminen, kognitiiviset tai havaittavat häiriöt ja epämukavuus läheisissä ihmissuhteissa sekä viisi tai enemmän seuraavista häiriöistä:

• (Ideas of reference)
• Oudot uskomukset tai maaginen ajattelu
• Epätavalliset havaintokokemukset
• Epäluuloisuus
• Sopimaton, epäasiallinen olemus
• Outo tai omituinen vaikutelma/käyttäytyminen
• Muutama ystävä
• Oudot ajatukset tai puhe
• Kohtuuton sosiaalinen pelko

(Ideas of reference) henkilö tekee havaintoja asiaankuulumattomista, merkityksettömistä tai harmittomista asioista uskoen niiden olevan suunnattuja juuri heille henkilökohtaisesti tai että niillä on heille jokin henkilökohtainen merkitys. Henkilöt jotka kärsivät pakkoajatuksista jotka tunkeutuvat heidän mieliinsä ovat kuitenkin tietoisia että ajatukset ovat heidän omiaan eivätkä todellisia, kun taas harhaluuloista kärsivät ihmiset luulevat niitä todellisiksi.

(Ideas of reference) ovat vääriä tulkintoja satunnaisista tapahtumista että niillä olisi jokin erityinen merkitys henkilölle. Nämä harha-aistimukset voivat puuttua kuten myös merkitys harha-aistimukset.

• Käsite "skitsofrenian kirjo",ts. kliiniset samankaltaisuudet skitsotyyppisen häiriön ja skitsofrenian välillä, on saanut aikaan skitsotyyppisen häiriön tutkimisen neurobiologisena sairautena.
• Todisteet antavat ymmärtää että henkilöllä jolla on skitsotyyppinen häiriö sekä toisella henkilöllä jolla on skitsofrenia on usein samankaltainen geenistön rakenne.
• Tutkimukset useilla mielenkiinnon kohteina olevilla alueilla sellaisilla henkilöillä joilla on skitsotyyppinen häiriö, sisältäen ylemmät ohimopoimut (Superior Temporal Gyrus STG), mediaalisten ohimolohkojen rakenteet ja prefrontaalinen cortex (= otsalohkon etupuolinen kuorikerros). Dickey et al. raportoi vuonna 1999 tehneensä erään merkittävän löydöksen joka koskee vasemman puolen ylemmissä ohimopoimuissa tapahtuvaa harmaan aineen tilavuuden pienenemistä verrattuna terveeseen henkilöön. Tämä löydös tukee olettamusta ylempien ohimopoimujen osallisuudesta skitsofrenian kirjon tyyppisiin häiriöihin.

Erotusdiagnoosi

• Paranoidi skitsofrenia - Persoonallisuushäiriö ei ole avoimen psykoottinen, mutta voi tulla sellaiseksi tilapäisesti stressin vaikutuksesta ja saattaa vaatia antipsykoottista lääkehoitoa.
• Eristäytyvä persoonallisuus - Skitsotyyppiseen häiriöön kuuluvat myös eriskummallinen käytös sekä maaginen ajattelu

F60.2 Epäsosiaalinen persoonallisuus

Englanniksi dissocial personality disorder ja antisocial personality disorder

• Kieltäytyy sopeutumasta yhteiskunnan normeihin
• Katumuksen puuttuminen käyttäytymistään kohtaan
• Esiintyy hurmaavasti toisille ja normaalisti toisille jotka eivät tunne heidän menneisyyttään
• Esiintyvyys: Miehet 3% Naiset 1%
• Korkeampi esiintyvyys köyhissä kaupunkilähiöissä sekä vankien keskuudessa
• Mahdollinen geneettinen komponentti. Jos ensimmäisen asteen sukulaisella on todettu epäsosiaalinen persoonallisuus niin sairastumisriski on viisinkertainen.
• Usein edeltänyt käytöshäiriö lapsuudessa/nuoruudessa
• Saattaa parantua jonkin verran ikääntymisen myötä
• Monet somaattiset valitukset, samanaikainen aineriippuvuus ja/tai masennus ovat tavallisia

Epäsosiaalisen persoonallisuuden diagnostiset kriteerit DSM-IV:n mukaan

Johdonmukainen piittaamattomuus toisista ihmisistä 15-vuotiaasta asti, henkilön on oltava kuitenkin vähintään 18-vuotias jotta diagnoosin voi asettaa, jonka lisäksi vähintään kolme seuraavaa oiretta:

• Epäonnistuminen yhteiskunnallisiin normeihin sopeutumisessa tekemällä laittomuuksia
• Petollisuus/toistuva valehteleminen/toisten manipulointi omaksi hyödyksi
• Impulsiivisuus/kyvyttömyys tehdä tulevaisuuden suunnitelmia
• Ärtyisyys ja agressiivisuus/toistuvat tappelut tai pahoinpitelyt
• Piittaamattomuus ja välinpitämättömyys omasta tai toisten turvallisuudesta
• Vastuuttomuus/kyvyttömyys saada työtä tai pitää taloudellisia sopimuksia
• Katumuksen puuttuminen

Aineriippuvuus - Onko persoonallisuushäiriö aiheuttanut aineriippuvuuden vai aineriippuvuus persoonallisuushäiriön ?

Epäsosiaalisen persoonallisuuden hoitovaihtoehtoja:

• Hoitovalinta: Psykoterapia
• Lääkehoito sekä psykiatrisiin että somaattisiin vaivoihin, aineriippuvuusongelman mahdollisuus on kuitenkin otettava huomioon (Bentsodiatsepiinit, opiaatit)
• Voidaan käyttää myös samanaikaisesti esiintyvän levottomuuden tai masennusoireiden hoitoon

F60.31 Rajatilatyyppi

Englanniksi: Borderline Personality Disorder

• Epävakaa mieliala, käyttäytyminen ja ihmissuhteet
• Yksinäisyys ja ongelmat minäkuvan kanssa
• Impulsiivisuus
• Toistuvat lavastetut itsemurhayritykset tai itsensä viiltely
• Esiintyvyys: 1-2%
• Kaksi kertaa yleisempi naisilla kuin miehillä
• Samanaikaissairastavuus masennuksen kanssa on yleistä ja/tai aineriippuvuus
• Lisääntynyt itsemurhariski, usein kaksinkertainen esim. uhatessan pistää itseään veitsellä ja vahingossa pistääkin itseään paljon vakavammin seurauksin kuin oli aikonut.
• Käyttää hyväkseen splitting-mekanismia säännöllisesti eli näkee ihmiset korostuneen hyvinä tai pahoina

Rajatilatyypin diagnostiset kriteerit DSM-IV:n mukaan

Rajatilatyypille ovat ominaista impulsiivisuus, epävakaat ihmissuhteet, mieliala, minäkuva ja käyttäytyminen joiden lisäksi vähintään viisi seuraavaa oiretta:

• Ponnistelut hylkäämisen välttämiseksi (kuviteltu tai todellinen)
• Epävakaat, kiihkeät ihmissuhteet
• Epävakaa minäkuva
• Haitallinen impulsiivisuus (raha, seksuaalisuus, väärinkäyttö jne.)
• Toistuvat uhkailut itsemurhalla tai itsensä vahingoittamisella
• Epävakaa mieliala/käyttäytyminen
• Tyhjyyden tunne
• Huono vihantunteiden hallinta
• Tilapäisiä stressin aiheuttamia vainoharhaisia ajatuksia tai vakavia yhteenkuulumattomuuden oireita

Erotusdiagnoosi ja hoitovaihtoehtoja

• Skitsofrenia - Rajatilatyypiltä puuttuvat suoranaiset psykoosin oireet, mutta niitä saattaa ilmetä stressitilanteessa
• Hoitovalinta: Psykoterapia - käyttäytymisterapia, kognitiivinen terapia, sosiaalisten tilanteiden harjoittelu, jne...
• Lääkehoitoa voidaan käyttää psykoottisten ja/tai masennusoireiden hoitoon

F60.4 Huomionhakuinen persoonallisuus

Englanniksi: Histrionic personality disorder

• Huomiota herättävä käyttäytyminen ja liiallinen tunteellisuus
• Dramaattinen ja mahtipontinen persoonallisuus joka on ulospäin suuntautunut mutta jolla on vain rajoitetut mahdollisuudet pitkäaikaisiin, merkityksellisiin ihmissuhteisiin
• Usein seksuaalisesti sopimaton ja yllyttävä
• Esiintyvyys: 2-3%
• Yleisempi naisilla kuin miehillä
• Paranee jonkin verran ikääntymisen myötä

Huomionhakuisen persoonallisuuden diagnostiset kriteerit DSM-IV:n mukaan

Kohtuuton tunteellisuus ja huomiohakuisuus alkanut jo varhaisaikuisuudessa joiden lisäksi vähintään viisi muuta oiretta

• Vaivautuneita jolleivat saa olla huomion keskipisteinä
• Seksuaalisesti sopimattoman viettelevä tai kiihottava käyttäytyminen
• Käyttää fyysistä esiintymistään ja ulkonäköään vetääkseen huomion itseensä
• Käsitykseen tai vaikutelmaan perustuva puhetyyli josta puuttuvat yksityiskohdat
• Suurieleinen, teennäinen liioiteltu ilmaisu
• Herkästi toisten tai olosuhteiden johdateltavissa
• Yliarvioi suhteet läheisemmiksi kuin ne todellisuudessa ovat

Erotusdiagnoosi ja hoitovaihtoehtoja

• Rajatilatyyppi - Rajatilatyypin potilaat kärsivät paljon useammin masennuksesta ja yrittävät itsemurhaa, kun taas huomiohakuiset persoonallisuudet ovat paljon toiminnallisempia
• Hoitovalinta: Psykoterapia
• Lääkehoitoa voidaan tarvittaessa käyttää masennusoireiden ja ahdistuksen hoitoon

F60.8 Narsistinen persoonallisuus

Narsistinen persoonallisuus luokitellaan ICD-10 tautiluokituksessa "Muu persoonallisuushäiriö"

Englanniksi: Narcissistic personality disorder

• Ylemmyydentunne omasta tärkeydestä
• Voimakas ihailluksi tulemisen tarve
• Empatia puuttuu
• Itseasiassa herkästi haavoittuva ja huono itsetunto
• Esiintyvyys: alle 1%
• Kohonnut riski sairastua masennukseen ja keski-iän kriisiin
• Antaa paljon arvoa nuoruudelle ja voimalle

Narsistisen persoonallisuuden diagnostiset kriteerit DSM-IV:n mukaan

Vähintään viisi seuraavaa oiretta:

• Liioiteltu tunne omasta tärkeydestä
• Syventynyt fantasioihinsa rajattomasta menestyksestä, vallasta, loistosta, kauneudesta tai täydellisestä rakkaudesta
• Uskovat omaan ainutlaatuisuuteensa ja erinomaisuuteensa niin ettei heitä pysty ymmärtämään kuin toiset erinomaiset henkilöt tai johtajat, eivätkä näin ollen voi asioida kuin johtajien tai korkeampien tahojen kanssa
• Tarvitsevat kohtuuttomasti ihailua
• Tuntevat olevansa etuoikeutettuja
• Ovat ihmissuhteissaan hyväksikäyttäjiä ts. käyttävät muita hyväkseen päästäkseen omiin päämääriinsä
• Empatia puuttuu
• Ovat usein kateellisia toisille tai uskovat toisten kadehtivan heitä
• Näyttävät ylpeiltä, käyttäytyvät tai asennoituvat ylimielisesti

Erotusdiagnoosi ja hoitovaihtoehtoja

• Epäsosiaalinen persoonallisuus - Molemmat käyttävät toisia hyväkseen, mutta narsistiset personallisuudet haluavat asemaa ja tunnustusta. Epäsosiaaliset persoonallisuudet haluavat joko voittaa toiset puolelleen tai alistaa heidät. Jos tämä ei onnistu, he usein masentuvat.
• Hoitovalinta: Psykoterapia
• Masennuslääkitystä voidaan käyttää samanaikaisesti esiintyvien mielialahäiriöiden hoitoon

F60.6 Estynyt persoonallisuus

Englanniksi: Avoidant personality disorder

• Käyttäytymismalli johon kuuluu sosiaalinen estyneisyys ja torjutuksi tulemisen pelko
• Välttää tilanteita joissa tulisi torjutuksi
• Tämä pelko levittäytyy koko elämän kaikille alueille
• Etsii tilanteita esim. työn jossa on vähän ihmisten välisiä kontakteja
• Haluaa seuraa mutta on äärimmäisen ujo ja helposti loukkaantuva
• Esiintyvyys: 1-10%
• Häiriö on krooninen
• Erityisen vaikea nuoruusiässä
• Suurempi esiintyvyys ahdistuksen ja masennuksen yhteydessä

Estyneen persoonallisuuden diagnostiset kriteerit DSM-IV:n mukaan

Pysyvä käyttäytymismalli johon kuuluvat sosiaalinen estyneisyys, riittämättömyyden tunteet, ja ylenmääräinen herkkyys negatiiviselle arvostelulle, alkaen murrosiästä ja ilmenee monissa eri asiayhteyksissä. Näiden oireiden lisäksi ilmenee vähintään neljä allaolevaa oiretta:

• Välttää ammatteja jotka sisältävät merkittävässä määrin ihmisten välistä vuorovaikutusta, koska pelkää negatiivista arvostelua, paheksuntaa ja torjutuksi tulemista
• Ei halua olla muiden ihmisten kanssa tekemisissä ellei voi olla varma heidän myönteisestä suhtautumisestaan
• Varautunut läheisissä ihmissuhteissaan koska pelkää tulevansa häpäistyksi tai pilkatuksi
• Huolissaan joutumisesta arvostelun kohteeksi tai tulemisestaan torjutuksi
• Estynyt uusissa ihmissuhteissaan koska tuntee itsensä riittämättömäksi
• Kokee itsensä sosiaalisesti kömpelöksi, henkilönä epämiellyttäväksi tai huonommaksi kuin muut
• On epätavallisen haluton ottamaan henkilökohtaisia riskejä tai osallistumaan mihinkään uuteen, koska pelkää joutuvansa hämmennyksiin tai kiusalliseen tilanteeseen

Estyneen persoonallisuuden erotusdiagnoosi

• Eristäytyvä persoonallisuus - Eristäytyvän persoonallisuuden omaavat henkilöt eivät halua, kun taas estyneen persoonallisuuden omaavat henkilöt haluaisivat saada ystäviä
• Sosiaalisten tilanteiden pelko/sosiaalinen ahdistuneisuushäiriö - Mikäli oireet ovat osa persoonallisuutta ja ne ovat alkaneet ennen murrosikää on estynyt persoonallisuus paljon oikeampi diagnoosi. Sosiaalisten tilanteiden pelossa pelko liittyy johonkin erityiseen ympäristöön (kuten puhumiseen yleisön edessä) kun taas estynyt persoonallisuus on paljon huolestuneempi torjutuksi tulemisestaan. On tärkeätä huomata että molemmat diagnoosit voidaan asettaa samanaikaisesti.
• Riippuvainen persoonallisuus - Estyneet persoonallisuudet riippuvat myös niinikään ihmissuhteissaan, mutta ovat paljon haluttomampia tekemään niin ja muodostavat intiimejä suhteita paljon hitaammin. Riippuvaiset persoonallisuudet hakevat suhteita aktiivisesti ja agressiivisesti

Estyneen persoonallisuuden hoitovaihtoehtoja

• Psykoterapia (etenkin itsevarmuuden harjoittelu) on usein kaikkein tehokkainta
• Beetasalpaajia voidaan käyttää ahdistuneisuuden aiheuttamien somaattisten oiriden hoitoon, psyykkisiin oireisiin niillä ei ole juurikaan vaikutusta
• SSRI:a on usein käytetty samanaikaisesti ilmenevän masennuksen hoitoon

F60.7 Riippuvainen persoonallisuus

Englanniksi: Dependent personality disorder

• Huono itseluottamus ja voimakas hylätyksi tulemisen pelko
• Liiallinen tarve tulla hoivatuksi ja tarve saada muut tekemään päätökset jotka pitäisi tehdä itse
• Yksin jäädessään tuntee itsensä avuttomaksi
• Esiintyvyys: 1%
• Yleisempi naisilla kuin miehillä
• Oireet yleensä vähenevät iän myötä
• Alttius masennukselle (etenkin menetettyään sen henkilön josta on riippuvainen)

Riippuvaisen persoonallisuuden diagnostiset kriteerit DSM-IV:n mukaan

Pysyvä ja liiallinen tarve tulla hoivatuksi joka johtaa alistuvaan ja ripustautuvaan käyttäytymiseen sekä voimakkaaseen hylätyksi tulemisen pelkoon alkaen varhaisaikuisuudesta. Ilmenee laajasti eri asiayhteyksissä. Näiden oireiden lisäksi ilmenee vähintään viisi allaolevaa oiretta:

• Vaikeudet jokapäiväisten päätösten tekemisessä ilman kohtuutonta määrää neuvoja ja vakuutteluita muilta
• Tarvitsee muita ottamaan vastuun suurimmasta osasta elämästään
• Vaikeus ilmaista eriävää mielipidettään koska pelkää menettävänsä muiden tuen tai hyväksynnän
  Huom. Ei sisällä aiheellista rangaistuksenpelkoa
• Vaikeus aloittaa tekemään projekteja tai omia asioita (johtuen itseluottamuksen tai päätöksentekokyvyn puutteesta päätöstä tehtäessä ennemmin kuin energian tai motivaation puutteesta)
• Menee liian pitkälle saadakseen hoivaa ja tukea toisilta, pisteeseen jossa joutuu tekemään epämiellyttäviä asioita
• Tuntee olonsa epämiellyttäväksi tai avuttomaksi ollessaan yksin koska pelkää liikaa olevansa kyvytön huolehtimaan itsestään
• Etsii kiireesti uutta suhdetta huolenpidon ja tuen lähteeksi kun läheinen suhde päättyy
• On epärealististen pelkojensa vallassa ettei pysty huolehtimaan itsestään tullessaan jätetyksi

Riippuvaisen persoonallisuuden erotusdiagnoosi ja hoitovaihtoehtoja

• Estynyt persoonallisuus - Estyneet persoonallisuudet ovat enemmän huolissaan ja peloissaan tulemisestaan torjutuiksi tai joutumisestaan vaikeuksiin kun taas riippuvainen persoona etsii toisilta palautetta vahvistaakseen heikkoa itsetuntoaan
• Rajatilapersoona ja huomionhakuinen persoonallisuus - Riippuvaisilla persoonilla on pitkäkestoisia ihmissuhteita yhden tai vain muutaman ihmisen kanssa, kun taas rajatilapersoonien ja huomionhakuisten persoonallisuuksien ihmissuhteet eivät tyypillisesti kestä pitkään.
• Hoitovaihtoehto: Psykoterapia
• Lääkehoitoa voidaan käyttää samanaikaisesti sairastettaviin muihin sairauksiin kuten masennukseen

F60.5 Vaativa persoonallisuus

Englanniksi: Anankastic personality disorder

• Pysyvä käyttäytymismalli johon kuuluvat perfektionismi eli täydellisyyden tavoittelu, joustamattomuus ja järjestys
• Mielenkiinto kohdistuu vähemmän tärkeisiin yksityiskohtiin jolloin yksinkertaistenkin asioiden valmiiksi saaminen kohtuullisessa ajassa on vaikeaa
• Jäykkä, vakava ja muodollinen yhdistettynä tunneilmaisujen niukkuuteen
• Menestynyt ammatillisesti, vaikkakin huonoin ihmissuhdetaidoin
• Yleisempi miehillä kuin naisilla
• Tavallisin vanhimmalla lapsella
• Kohonnut esiintyvyys ensimmäisen asteen sukulaisilla
• Voi kehittyä pakkomielteitä, pakko-oireita (F42 Pakko-oireinen häiriö), skitsofrenia, tai masennus

Vaativan persoonallisuuden diagnostiset kriteerit DSM-IV:n mukaan

Pysyvä käyttäytymismalli joka on keskittynyt hyvään järjestykseen, täydellisyyden tavoitteluun, mielen ja ihmissuhteiden kontrollointiin joustavuuden, avoimuuden ja tehokkuuden kustannuksella, alkaen varhaisaikuisuudessa ja ilmenee laajalti eri asiayhteyksissä, joiden lisäksi ilmenee vähintään neljä allaolevaa oiretta:

• Syventynyt yksityiskohtiin, sääntöihin, listoihin, järjestykseen, organisaatioon tai suunnitelmiin sellaisessa laajuudessa että toiminnan tarkoitus menetetään
• Tavoittelee täydellisyyttä mikä ilmenee tehtävien valmistumisessa (esim. ei saa valmiiksi projekteja koska hänen liian tiukkoja laatuvaatimuksiaan ei saavuteta)
• Kohtuuttoman omistautunut työlleen ja tuottavuudelle vapaa-ajan harrastusten ja ystävien kustannuksella (jos ei sisällä aivan selvää taloudellista pakkoa)
• Ylitunnontarkka, pikkutarkka ja joustamaton moraalisissa ja eettisissä kysymyksissä tai -arvoissa (lukuunottamatta kulttuurista tai uskonnollista samaistumista)
• Ei kykene luopumaan loppuunkäytetyistä tai hyödyttömistä tavaroista vaikkei niihin liity tunnearvoa
• Vastahakoinen delegoimaan tehtäviä tai työskentelemään muiden kanssa elleivät he alistu tekemään niitä juuri hänen tavallaan
• Omaksuu saidan kulutustyylin koskien itseä sekä muita; näkee rahan jonain sellaisena jota kerätään varastoon tulevia katastrofeja varten
• Vaikuttaa ankaralta ja itsepäiseltä

Vaativan persoonallisuuden erotusdiagnoosi ja hoitovaihtoehtoja

• Pakko-oireinen häiriö - Vaativalta persoonallisuudelta puuttuvat pakkomielteet ja pakkotoiminnot. Lisäksi vaativa persoonallisuus on egosyntoninen eli omalle minälle tuttu joten potilas tuntee itsensä terveeksi, kun taas pakko-oireinen häiriö on egodystoninen eli omalle minälle vieras joten potilas usein tuntee itsensä sairaaksi.
• Narsistinen persoonallisuus - Molemmat ovat menestyviä ja itsevarmoja, mutta narsistisia persoonallisuuksia kiinnostaa asema kun taas vaativia persoonallisuuksia kiinnostaa työ itsessään.

Persoonallisuushäiriöt joita ei ole muualla määritelty

Englanniksi: Personality disorders not otherwise specified

Passiivis-agressiivinen persoonallisuus

Määritelty DSM-III-R:ssä omana erillisenä persoonallisuushäiriönä DSM-IV:ssä siirretty osaan Persoonallisuushäiriöt joita ei ole muualla määritelty. Samoin ICD-10, ei määritelty, diagnoosina F60.8 Muu persoonallisuushäiriö.

Joten tässä kohdassa on käytetty poikkeuksellisesti DSM-III-R:n mukaisia tietoja

Passiivis-agressiiviset persoonallisuudet ovat itsepäisiä, saamattomia viivyttelijöitä. Heidän käyttäytymisensä vaihtelee myöntyvyydestä uhmakkuuteen vastustaen passiivisesti käsillä olevien tehtävien suorittamista. He keksivät usein tekosyitä ja heiltä puuttuu itseluottamus. Toisia he yrittävät manipuloida hoitamaan omia velvollisuuksiaan ja syyttävät kaikista vaikeuksistaan huonoa onneaan.

Passiivis-agressiivisen persoonallisuuden diagnostiset kriteerit DSM-III-R:n mukaan

Pysyvä käyttäytymismalli passiivista vastarintaa jonka tarkoituksena on vaatia riittävää sosiaalista ja ammatillista arvostusta. Oireet ovat alkaneet jo nuoruusiässä ja ilmenevät laajalti eri asiayhteyksissä. Oireita on vähintään viisi allaolevista:

• Viivyttely, esim. siten että jättää tekemättä asioita siten että aikataulussa ei pysytä
• Tulee pahantuuliseksi, ärtyisäksi tai väittelynhaluiseksi pyydettäessä tekemään jotakin mitä hän ei halua tehdä
• Näyttää tekevän työnsä tarkoituksellisen hitaasti tai huonosti tehtävissä joita ei todellisuudessa halua tehdä
• Väittää perusteettomasti että toiset asettavat hänelle kohtuuttomia vaatimuksia
• Välttelee velvollisuuksiaan väittämällä unohtaneensa
• Uskoo tekevänsä työnsä paljon paremmin kuin muut ajattelevat hänen tekevän
• Suuttuu muiden antamista neuvoista jotka koskevat sitä miten hän voisi olla tuottavampi
• Jarruttaa toisten aikaansaannoksia sillä ettei saa tehdyksi omaa osuuttaan työstä
• Esimiesasemasssa olevien henkilöiden aiheeton arvostelu tai halveksinta

Passiivis-agressiivisen persoonallisuuden hoitovaihtoehtoja:

• Psykoterapia